Pikalinkit

  • Etusivu
    Takaisin etusivulle
  • Ennaltaehkäisy
    Tietoa aivovammojen ennaltaehkäisemisestä
  • Vammautuminen
    Mikä se aivovamma sitten? Täältä löytyy vastauksia.
  • Kuntoutus
    Tietoa aivovammapotilaan kuntouttamisesta
  • Perhe
    Tarpeellista tietoa aivovammapotilaan perheenjäsenille ja muille läheisille
  • Ajankohtaista
    Viimeisimmät uutisemme
  • Kokemuskirjasto
    Aivovammapotilaiden ja heidän läheistensä kertomuksia ja kokemuksia
  • Yhteystiedot
    Jäikö jotain epäselvää? Ota yhteyttä ja koetetaan yhdessä selvittää

Kuntoutussuunnitelma

Kuntoutussuunnitelmaan lääkärin johdolla kootaan kaikki kuntoutukselliset toimenpiteet, jotka vahvistavat ihmisen toimintakykyä.

Kuntoutus on oppimisprosessi, joka sisältää tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa ihmisen arjessa selviytymisen parantamiseksi. Kuntoutuksen tavoitteet ovat aina kuntoutujan tarpeista lähteviä ja niiden tarkoituksena on kuntoutuksessa olevan henkilön toimintakyvyn edistäminen. Tavoitteen on siis tärkeää olla kuntoutujalle merkityksellinen asia, arjessa esiintyvä ongelma, mihin pyritään saamaan parannusta kuntoutuksen avulla.

Kuntoutuksen tarkoituksena on parantaa ihmisen elämänlaatua, auttaa häntä selviytymään omassa elinympäristössään, tulemaan osalliseksi omaan lähiympäristöönsä ja tätä kautta yhteiskuntaan. Kuntoutus on usein monen eri ammattihenkilön toimenpiteitä. Yhteiseen tavoitteeseen pääseminen vaatii moniammatillista työskentelyä.

Kuntoutusta voivat olla toimenpiteet fyysisen toimintakyvyn parantamiseksi, niin sanottu lääkinnällinen kuntoutus (esimerkiksi fysio-, toiminta- ja puheterapia sekä neuropsykologinen kuntoutus) sekä sosiaalisten taitojen oppimiseksi. Kuntoutus voi sisältää myös kasvatuksellisia toimenpiteitä. Kuntoutus voi myös olla ns. ammatillista kuntoutusta, minkä tarkoituksena on saavuttaa työkyky joko koko- tai osa-aikaisesti tai myös tuetusti.

Kuntoutuksessa terapeutti toimii ohjaajana, kuntoutuja ohjattavana. Oma motivaatio ja aktiivinen yrittäminen parantavat kuntoutustuloksia.

Kuntoutussuunnitelmalla tarkoitetaan julkisen terveydenhuollon hoitavalla taholla tehtyä suunnitelmaa avo- ja laitoskuntoutuksesta. Suunnitelmaa tarvitaan Kelan vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta tai vakuutusyhtiön kuntoutusratkaisuja varten. Kuntoutus on kokonaisvaltainen prosessi, johon kuuluu kuntoutujan tilanteen arviointi sekä kuntoutuksen tavoitteiden ja suunnitelman laatiminen.

Kuntoutustoimenpiteiden tuloksia arvioidaan yhdessä kuntoutujan kanssa. Tilanteen mukaan uusia tarkoituksenmukaisia tavoitteita laaditaan ja näin kuntoutuksen prosessi etenee kohti laadittua kokonaistavoitetta. Kuntoutusprosessi on eräänlainen kasvuprosessi, ihmisen voimaantuminen kuntoutuksen avulla.

Kuntoutusprosessia koossa pitävä tekijä on kuntoutussuunnitelma. Ihanteellisin tapa kuntoutusprosessin kokoamiseen on, jos se tehdään moniammatillisesti; mukana ovat kuntoutujan ja mahdollisesti omaisten lisäksi lääkäri sekä eri kuntoutustahot. Tällöin saadaan laajempi ja yhtenäinen suunnitelma sekä tavoitteet kuntoutukselle. Kannattaa aina muistaa, että kuntoutuksen tulokset näkyvät arjen toiminnoissa, minkä vuoksi tavoitteiden tulee olla mahdollisimman lähellä arjen käytäntöjä.

Aina ei ole mahdollista tehdä kuntoutussuunnitelmaa moniammatillisesti. Silloin tekijöitä voi olla vähemmän. Lain mukaan kuntoutussuunnitelman tekemisessä on aina oltava mukana kuntoutuja itse, joka on oman kuntoutuksensa paras asiantuntija. Kelaan tehtävä kuntoutussuunnitelma tehdään ns. B-lausunnolle, jonka tekee lääkäri kuntoutustyöryhmän avustuksella.

Vammautumisen vaikeusaste ja sen oirekuva ovat pohjana kuntoutuksen ja kuntoutussuunnitelman laatimisessa. Suunnitelman tulee olla yksilöllinen pohjautuen juuri kyseisen kuntoutujan vammautumisen vaikeusasteeseen ja oirekuvaan.

Kuntoutussuunnitelma perustuu asetukseen lääkinnällisestä kuntoutuksesta (1015/1991):

Kuntoutussuunnitelmassa määritellään tarpeelliset kuntoutustoimenpiteet. Suunnitelmassa otetaan huomioon sosiaalihuollon, työvoima- ja opetusviranomaisten sekä kansaneläkelaitoksen ja muiden kuntoutusta järjestävien tahojen palvelut. Ne sovitetaan yhteen terveydenhuollon lääkinnällisten kuntoutuspalvelujen kanssa. Kuntoutussuunnitelman toteutumista seurataan ja suunnitelmaa arvioidaan määräajoin.

Hoitava lääkäri vastaa siitä, että kuntoutussuunnitelma laaditaan. Suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat hoitavan lääkärin lisäksi kuntoutuja, hänen omaisensa sekä tarvittaessa moniammatillinen työryhmä. Työryhmään voi kuulua esimerkiksi sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti tai toimintaterapeutti.

Kuntoutussuunnitelma nivotaan yhteen palvelusuunnitelman kanssa. Kuntoutussuunnitelma on kirjallinen. Kuntoutussuunnitelma tehdään 1 – 3 vuodeksi kerrallaan, mutta sitä voidaan tarkistaa tarvittaessa.

Suunnitelmassa selvitetään, miten vamma aiheuttaa vaikeuksia selviytyä jokapäiväisessä elämässä. Suunnitelmassa kuvataan, miten kuntoutuksen pitäisi turvata ja parantaa jokapäiväisistä toiminnoista selviytymistä.
Kuntoutujan kanssa sovitaan kuntoutuksen toteutumisen kannalta tarpeellisesta yhteydenpidosta. Tarvittaessa kuntoutujalle nimetään yhdyshenkilö.

Kelan määritelmä kuntoutussuunnitelmalle

Lähde: kuntoutusohjaaja A. Pyyhtiä 2012

Toiminta-, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus kuuluu WHO:n kansainvälisiin luokituksiin. WHO on YK:n alainen terveysjärjestö. ICF-luokitus kuvaa biopsykososiaalista toiminnallista tilaa kehon toimintojen, suoritusten ja osallistumisen alueilla.

ICF ohjeistaa moniammatillista työnjakoa toimintakyvyn, -rajoitteiden ja terveyden arvioinnissa ja edistämisessä. ICF tarjoaa yhteisen kielen sovellettavaksi sekä toimintakyvyn kliinisissä tutkimuksissa ja palveluiden kehittämisessä että väestötutkimuksissa.

Luokituksen tarkoituksena on parantaa kommunikaatiota eri ammattilaisten välillä, kun arvioidaan toimintakykyä ja suunnitellaan kuntoutusta ja toimintakyvyn vahvistamista. (lähde: THL)

VERKKOVARAANI