Pikalinkit

  • Etusivu
    Takaisin etusivulle
  • Ennaltaehkäisy
    Tietoa aivovammojen ennaltaehkäisemisestä
  • Vammautuminen
    Mikä se aivovamma sitten? Täältä löytyy vastauksia.
  • Kuntoutus
    Tietoa aivovammapotilaan kuntouttamisesta
  • Perhe
    Tarpeellista tietoa aivovammapotilaan perheenjäsenille ja muille läheisille
  • Ajankohtaista
    Viimeisimmät uutisemme
  • Kokemuskirjasto
    Aivovammapotilaiden ja heidän läheistensä kertomuksia ja kokemuksia
  • Yhteystiedot
    Jäikö jotain epäselvää? Ota yhteyttä ja koetetaan yhdessä selvittää

Fysioterapia

Fysioterapia on kuntoutuksen muoto, joka perustuu terapeutin sekä asiakkaan väliseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen.

Fyysisen toimintakyvyn kuntoutus

Fyysisen toimintakyvyn kuntoutus lähtee aina asiakkaan tarpeista sekä moniammatillisesta yhteistyöstä. Ensisijaisesti kuntoutujan toimintakykyä arvioidaan suhteessa hänen omaan koti- ja toimintaympäristöönsä. Perustana on uudelleenoppiminen vammautumisen jälkeen. Tavoitteena on löytää ratkaisuja arkielämän muutoksiin ja haasteisiin sekä päätyä mahdollisimman itsenäiseen toimintakykyyn ja elämänhallintaan.

Fyysinen kyky merkitsee toimintakyvyn kannalta omatoimisuuden tukipilaria, sillä ilman liikettä ei ole toimintaa. Kuntoutuksessa otetaan huomioon aivovamman sekä muun oireiston vaikeusaste, toimenpiteiden ajoittaminen sekä kuntoutujan voimavarat, omaiset ja toimintaympäristö. Kuntoutuksen avulla rohkaistaan ja ohjataan kuntoutujaa ottamaan vastuuta sekä olemaan aktiivinen toimija mahdollisimman todellisessa suhteessa omiin tavoitteisiin, voimavaroihin, terveyteen sekä muuttuneeseen liikkumis- ja toimintakykyyn.

Fysioterapian menetelmät

Fysioterapian yleisiä menetelmiä ovat terveyttä, liikkumista ja toimintakykyä edistävä ohjaus, neuvonta, terapeuttinen harjoittelu, manuaalinen ja fysikaalinen terapia sekä liikkumiseen tarvittavien apuvälineiden arvio, hankinta ja käytön opetus. Yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa arvioidaan asunnon muutostyöt, apuvälinetarpeen arviointi, neuropsykologisten ja psykososiaalisten taitojen arviointi tai arjen toimintojen harjoittelu.

Yksi tärkeimpiä kuntoutumista edistäviä asioita on, että kuntouttaja ja kuntoutuja yhdessä huomaavat ja oivaltavat osatekijöitä, jotka heikentävät toimintakykyä. Aivovamman kohdalla tämä on erityisen tärkeää, sillä vamma itsessään on saattanut vaikeuttaa kuntoutujan kykyä arvioida omaa tilaansa. Kuntoutuksessa opitaan tietoja, taitoja ja keinoja kompensoida vamman tuomia muutoksia arkielämässä.

Kuntoutuksen keinot ja menetelmät

Kuntoutuksen keinojen ja menetelmien valinta perustuu haastatteluun ja tilannearvioon, joiden tekemiseen käytetään luotettavia menetelmiä. Laadukkaiden mittareiden ja arviointivälineiden käyttö tehostaa kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointia. Haastattelu ja kuntoutujan oma arviointi ovat kuntoutuksen seurannan kannalta tärkeitä. Aivovammautuneen ihmisen arvio omasta tilanteestaan onkin aina tärkeä suhteuttaa kuntouttajan antamaan mittauksiin perustuvaan arvioon.

Liikkuminen, itsestä huolehtiminen ja arkielämän toiminnot heikkenevät aivovamman jälkeen fyysisten toiminnan ja/tai neuropsykologisten rajoitteiden vuoksi. Tasapainon ja liikkumisen ongelmat ovat tyypillisimpiä toiminnan ongelmia, joita aivovamman yhteydessä kuvataan. Tasapainon hallinnalla on merkittävä osuus liikkumisen hallintaan. Lisäksi liikkumiseen tarvitaan riittävä määrä kehon hallintaa, hahmottamista sekä alaraajojen lihastoimintaa ja hallintaa, jotta ihminen kykenee kävelemään. Kehon rakenteellisten tekijöiden yhteistoiminnasta muodostuvat toimintakokonaisuudet, jotka tekevät mahdolliseksi osallistumisen arkitoimintoihin.

Toiminnallinen kuntoutus

Jotta toiminnallisessa kuntoutuksessa saavutettaisiin paras tulos, vaatii se moniammatillista yhteistyötä kuntoutujan ja hänen lähiympäristönsä kanssa. Tärkeää on tunnistaa ne tekijät, jotka aiheuttavat toimintakyvyn alenemaa ja valita soveltuvista menetelmistä ja mahdollisuuksista tavoitteita parhaiten tukevat menetelmät.

Myös omaisten ja avustajien opastaminen on tärkeää
. Itsestä huolehtimisen ja päivittäisen arjen toteutumisessa on fyysisten rajoitteiden huomioinnin kannalta ymmärrettävä myös neuropsykologiset haitat, jotka vaikuttavat kuntoutumisessa. Kuntoutuksen tulee olla aktivoivaa ja ongelmanratkaisua tukevaa.

Elämänsisällön kannalta liikunnalla saattaa olla suuri merkitys ja moni löytääkin sen kautta keinoja arkielämän rytmittämiseen. Liikunnalla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin, mielialaan ja terveyteen!

Lähde: Fysioterapeutti, TtM M. Vartiainen 2012

Jalat

VERKKOVARAANI