Pikalinkit

  • Etusivu
    Takaisin etusivulle
  • Ennaltaehkäisy
    Tietoa aivovammojen ennaltaehkäisemisestä
  • Vammautuminen
    Mikä se aivovamma sitten? Täältä löytyy vastauksia.
  • Kuntoutus
    Tietoa aivovammapotilaan kuntouttamisesta
  • Perhe
    Tarpeellista tietoa aivovammapotilaan perheenjäsenille ja muille läheisille
  • Ajankohtaista
    Viimeisimmät uutisemme
  • Kokemuskirjasto
    Aivovammapotilaiden ja heidän läheistensä kertomuksia ja kokemuksia
  • Yhteystiedot
    Jäikö jotain epäselvää? Ota yhteyttä ja koetetaan yhdessä selvittää

Hoitotyö

Tällä sivulla kerrotaan potilaan hoitamisesta ja annetaan tietoa siitä, mitä sairaalassa tapahtuu, mistä siellä huolehditaan ja mitä sinä voit tehdä hoidon edistämiseksi

Potilaan omaiset ovat hoidon akuuttivaiheessa yleensä shokkivaiheessa ja siksi tiedon omaksuminen saattaa olla vaikeaa. Hoitajan ja omaisen/läheisen ensikohtaaminen on tärkeä alku yhteistyön muotoutumiselle ja se vaikuttaa siihen miten vammautuneen ihmisen hoito koetaan. Sairaalassa tietoa antavat hoitava lääkäri ja hoitava sairaanhoitaja. Usein tietoa on saatavilla myös kirjallisesti.

Kommunikoinnissa hoitohenkilökunnan kanssa helpottaa etukäteen kysymysten miettiminen. Valmistaudu etukäteen tapaamiseen kirjaamalla ylös mitä haluat kysyä potilaan voinnista.

Näitä asioita voit kysyä:
  • Käytännönläheistä tietoa muun muassa vierailuajoista ja elintoiminnoista sekä päivittäiseen hoitoon liittyvistä asioista (esimerkiksi voiko omainen osallistua hoitoon ja miten?)
  • Miten teho-osastolla tai vuodeosastolla tulee käyttäytyä
  • Potilaan ympärillä olevista laitteista ja mahdollisesti muuttuneesta ulkonäöstä
  • Konkreettista tietoa siitä, missä ollaan menossa, vaikkei potilaan tilan kulkua voitaisikaan tarkasti ennustaa
  • Mitä tutkimuksia on tehty ja mikä on niistä saatu informaatio
  • Saanko koskettaa potilasta ja ymmärtääkö ja kuuleeko potilas puheeni
  • Jos et ymmärrä jotain asiaa, pyydä selvittämään se kansantajuisesti
  • Uudelleen samoja asioita, jos tuntuu ettet muista keskusteluita
  • Mahdollisuutta keskustella hoitavan lääkärin kanssa, jos sitä ei automaattisesti tarjota

Myös tiedon antaminen sairaalan palveluista, kuten tarjolla olevista yöpymis- ja ruokailumahdollisuuksista sekä mahdollisuudesta saada tarvittaessa keskusteluapua muilta kuin osaston hoitavalta henkilökunnalta (muun muassa kriisipalvelu tai sairaalapastori) kuuluvat sairaanhoitajan tehtäviin. Sairaanhoitaja myös selvittää onko omaisella tarvetta olla yhteydessä sosiaalityöntekijään hoidon aikana. Lääkäri ja sairaanhoitaja voivat puhua samasta asiasta vähän eri termeillä, joten jos tuntuu että saat ristiriitaista tietoa pyydä tarkennusta asiasta. Lääkäri määrittelee potilaan/vammautuneen ihmisen kunnon ja hoidon ennusteen, mikäli sellainen voidaan antaa. On hyvä, jos omainen voi puhua myös itselleen läheisen ihmisen/ystävän kanssa tilanteesta ja sen aiheuttamista tunteista.

Ensihoito ja ensitieto

Heti vamman sattumisesta lähtien annettava hoito tähtää aivojen lisävaurioiden ehkäisemiseen. Ensihoidon tehtävä on taata riittävä hapensaanti ja verenpaine akuuttitilanteessa eli jo sairaankuljetuksessa. Lievää vakavampi aivovamma on aina kiireellinen hätätapaus. Vammahetkeen ajallisesti liittyvän tajuttomuuden tai muistikatkon (posttraumaattinen amnesia, PTA) kesto on tärkeää selvittää ja kirjata. Muistikatko tarkoittaa aikaa, jona potilas ei pysty painamaan tapahtumia mieleensä. Silminnäkijöiden kertomukset ovat tässä avainasemassa. Kaikki potilaat jotka ovat tajuttomia vielä sairaalaan tullessa, pitäisi yleensä hoitaa teho-osastolla.

Ensiapupoliklinikan henkilökunta yleensä on omaisiin ensimmäisenä yhteydessä tapaturman sattuessa. Jos potilaalla ei ole henkilöpapereita, otetaan yhteyttä poliisiin, joka selvittää potilaan henkilöllisyyden. Jos omaisia ei ole tavoitettu ensihoidon aikana, niin teho-osaston henkilökunta jatkaa omaisen selvittelyä.

Aivovammat aiheuttavat yleensä monenlaisia oireita. Tajunnan häiriöiden ja muistiaukkojen lisäksi tavallisia ovat päänsärky, huimaus, pahoinvointi, väsymys, unihäiriöt, keskittymisvaikeudet, ärtyneisyys tai hidas käytös sekä muistamattomuus.

Potilasta orientoidaan alkuvaiheessa koko ajan, kysellään mitä on tapahtunut ja muistatko kuka olet ja missä olet? Tämä saattaa tuntua ahdistavalle, etenkin jos potilaalla itsellään on muistikatkoja. Siksi potilaasta saattaa tuntua, että kukaan ei ole hänelle kertonut mitään. Lisäksi potilas saattaa olla voimakkaasti lääkitty tai jopa nukutettu, jolloin tapahtumia ei mitenkään voi muistaa. Potilaalle ja omaisille kuitenkin pyritään antamaan ajantasaista tietoa sen hetken tilanteesta ja hoidosta sekä siirrosta joko leikkaussaliin, teho-osastolle tai vuodeosastolle tilanteen mukaan. Omaisilta tiedustellaan usein tärkeää tietoa potilaan aikaisemmista sairauksista, päihteiden käytöstä ja mahdollisista lääkityksistä.

Tehohoito

Aivovamman saaneen potilaan hoito perustuu EBIC:n (European Brain Injury Consortium) antamaan ohjeistukseen sekä Käypä Hoito –suositukseen. Alkutuntien ja –päivien hoito keskittyy elimistön tasapainon ylläpitoon ja antaa mahdollisuuden vaurioituneen aivokudoksen toipumiselle. Tehohoidolla pyritään ehkäisemään lisävaurioiden syntyminen.

Potilaan tarkkailu ja hoito tehohoidossa sisältää seuraavat osa-alueet:
  • Neurologisen tilan seuranta, hengityksen seuranta ja hoito
  • Verenpaineen ja verenkierron seuranta ja hoito, ravitsemus- ja nestetasapaino
  • Sokeritasapaino, lämpö
  • Asentohoito
  • Haavahoito
  • Perushoito
  • Omaisille tiedottaminen


Lähde: J. Kotila, asiantuntija Töölön sairaala, HUS

Muistilista

Muistilistojen avulla voit helpottaa arkeasi. Valitse alla oleva linkki ja saat muistilistan käyttöösi tulostamalla sen tai lähettämällä omaan sähköpostiisi.
Muistilista läheiselle, kun menet sairaalaan - alkuvaihe
Muistilista läheiselle, kun menet sairaalaan - jatkohoito

VERKKOVARAANI